Kevättalvisella Lappeenrannan reissulla sovimme Heikintalolaisten kanssa keväiset lintutreffit Siikalahdelle.
Tiistaina 3.5. Linnaklubilla olikin tekemisen meininki, kun ohjaajat ja jäsenet pakkailivat tavaroita lähtökuntoon. Kannettavaa riitti, kuten kuvasta näkyy 😊
Tavarat ja kymmenpäinen joukkomme siirrettiin hyvässä järjestyksessä Juutin taksiin ja matka kohti Parikkalaa voi alkaa.
Sää oli tyypillinen suomalainen, eli lonkeronharmaa ja viileä, myös tuuli puhalteli kylmästi. Onneksi olimme edellisviikon laavureissusta viisastuneina osanneet pukeutua lämpimästi.
Siikalahden parkkipaikalta Luontotuvan pihapiirissä sijaitsevalle nuotiopaikalle on lyhyt kävelymatka. Polku on helppokulkuinen ja sen varrella kukintaansa aloittelevat sinivuokot ja lehtoimikät.
Kannoimme yhdessä eväät nuotiopaikalle ja virittelimme tulen. Liekö savu käynyt nenään, vai oliko Heikintalon 6 henkisen porukan ajoitus muuten niin täydellinen, koska he saapuivat paikalle juuri kun nuotio oli parhaimmillaan.
Kuulumisten vaihtamisen jälkeen tutustuimme, yhdessä ja erikseen, Luontotuvan näyttelyyn ja hajaannuimme lintutorneille.
Navakasta tuulesta huolimatta lintuja näkyi lennossa ja lahdella uiskentelemassa ihan mukavasti.
Allekirjoittanutkin havaitsi, ”lintumies” Markun avustuksella, mm. ruskosuohaukan, nokikanan, kalasääksen ja tietty telkkiä, sorsia, hanhia ja joutsenia Kun kylmyys kävi tornissa sietämättömäksi, oli aika siirtyä nuotiolle lämmittelemään. Tulipaikalta kantautui iloinen puheen sorina jo pitkälle polun varteen.
Nuotion äärellä, tarinoinnin lomassa, syötiin makkaroita ja juotiin nokipannukahvia. Voi pojat, kuinka hyvälle ne maistuivatkaan. Kun kotiin lähdön aika alkoi lähestyä, meni ystävällinen kuskimme edeltä lämmittämään autoa, sillä aikaa me jäimme vielä siivoamaan jälkemme nuotiopaikalta.
Autoon pakkautui hieman viluinen, mutta kokolailla tyytyväinen sakki. Voinen hyvillä mielin todeta kaikkien puolesta, että OLIPAS TAAS KIVA REISSU!